Lämmintä mehua ja historian havinaa
Jo Finlandia-hiihdon alkuajoista 1970-luvulta alkaen latuasemat ovat olleet merkittävä osa tapahtuman kulkua. Finlandian tavoite on alusta alkaen ollut edistää kuntoliikuntaa kilpaurheilun sijaan, minkä johdosta aikaa on jäänyt myös latuasemilla nautiskeluun ja kenties rupatteluun. Finlandian reittiä moni tuskin olisi pystynytkään hiihtämään ilman sopivia lepo- ja tankkaustaukoja. Latuasemien perinteisten tarjottavien rinnalle on viime vuosina tullut urheilujuomia ja energiavalmisteita, mutta hiihtäjiä yhdistävä tunnelma ja kannustus on pysynyt samanlaisena läpi vuosikymmenten.
Latuasemat ovat aina toimineet vapaaehtoisvoimin, ja tapahtuman alkuvuosina myös varusmiehet olivat mukana järjestelyissä. Latuasemilla tarjottavien herkkujen menekki on aina ollut runsasta, mistä kertovat esimerkiksi vuoden 1984 tilastot: hiihdossa tarjottiin 1200 kiloa suolakurkkuja, 10000 viipaletta leipää ja 15000 pulloa ykkösolutta. Vuonna 1985 erityisesti kuntohiihtäjä varten lanseeratun Reppu-Finlandian tarkoituksena oli hiihtää reitti kokonaan reppu selässä, jolloin latuasemilla tarjottiin hiihtäjille vain välttämätöntä huoltoa. Kuntohiihtäjillä oli silti hyvää aikaa pysähtyä syömään yhdessä eväitään ja nauttimaan talvisesta hiihtopäivästä. Nykyisin Reppu-Finlandiaa ei enää hiihdetä, vaan kaikki saavat runsasta palvelua latuasemilla.
Vuonna 1982 latuasemat kokivat kenties historiallisimman hetkensä, kun Japanin keisarillisen perheen jäsen, prinssi Tomohito otti osaa Finlandia-hiihtoon. Prinssillä oli latuasemilla mukanaan oma maistaja sekä puolustusvoimien edustajia. Vuonna 1983 latuasemien uutuus oli Lammin kuntopulla, jota Lammin huoltoaseman emännät olivat leiponeet runsaasti. Salaperäisen pullan reseptiä ei paljastettu julkisuuteen. Vuoden 1989 Kuutamo-Finlandiassa hiihtäjät pysähtyivät yöllisille nuotiopaikoille levähtämään ja evästämään. Viime vuosina latuasemia ovat pyörittäneet vapaaehtoisina erilaiset harrastustoimintaa järjestävät organisaatiot, joiden saama talkookorvaus on niille tärkeä varainhankintamuoto. Latuasemilla tarjotaan yhä ruoan ja juoman lisäksi suksihuoltoa - kannustusta ja tsemppausta unohtamatta. Tankkaamaan pysähtyessään hiihtäjä ehtii hengittää tapahtuman tunnelmaa ja vaihtaa kuulumisia muiden talviurheiluharrastajien kanssa.
Perinteitä huokuvilla latuasemilla kohtaa nykyään myös uusia asioita ja toimintamalleja. Kuntopullien sijasta hiihtäjille tarjotaan suomalaisia vauhtikarkkeja ja kertakäyttömukeista on siirrytty uusiokäyttöisiin astioihin. Myös latuasemien jätehuoltoon panostetaan yhä enemmän. Finskin perinteinen maskotti, talviunilta herätetty jääkarhu, viihdyttää yhä hiihtäjiä ladun varrella - nykyään kenties kaiuttimista soivan musiikin tahtiin. Vuonna 2023 Finlandia-hiihtäjät saivat äänestää parhaasta latuasemasta, ja kilpailun voitti Papinkaivon latuasemalla hyvää tunnelmaa ylläpitänyt partiolippukunta Hollolan Hirvenhiihtäjät. Myös tulevina vuosina latuasemille kannattaa pysähtyä nauttimaan urheilujuhlan tunnusta ja kiinnostavista kohtaamisista, joita massaliikuntatapahtuma parhaimmillaan on.
Uutinen on osa Finlandia-hiihdon Kulissien takana -juttusarjaa, joka esittelee hiihtotapahtuman tarinaa ja taustaa pintaa syvemmältä. Uusien rakenteiden, vastuullisuustyön ja monipuolisen kumppaniverkoston luominen yhdistyvät teemoina vuoden 2024 Finlandia-hiihdossa.Lähteet: https://www.ess.fi/paikalliset/5743219 | https://www.ess.fi/paikalliset/5749356 | https://www.hiihtomuseo.fi/finlandiahiihto/ | Finlandian oma arkisto
