”Olemme todella tyytyväisiä, että runsasluminen talvi käänsi hiihtäjien määrän jälleen kasvuun. Tavoitteenamme olleen kuudentuhannen hiihtäjän määrä rikkoontui reilusti. Olemme myös tyytyväisiä ulkomaalaisten osallistujien suureen määrään”, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Esko Saari sanoo.

Olosuhteet viikonloppuna olivat hyvät, sillä hyväluminen talvi helpotti monia asioita.
”Se toi kuitenkin myös uusia haasteita, sillä puihin kiinni jäänyt lumi alkoi kaataa ja katkoa puita. Onnistuimme kuitenkin ennakkotyössämme hyvin, sillä yksikään kaatunut puu ei hiihtoa haitannut”, Saari sanoo.
Finlandia-hiihdon järjestelyissä oli tänäkin vuonna mukana noin 600 vapaaehtoista, joiden panos tapahtuman onnistumiseksi oli jälleen ratkaiseva.

”Haluan järjestäjien puolesta kiittää kaikkia talkoolaisia sekä myös yhteistyökumppaneita ja hiihtäjiä”, Saari sanoo.

FIS maraton-cup tuo uusia haasteita

Ensi vuonna järjestäjät ovat uusien haasteiden edessä, kun Finlandia-hiihto on mukana Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n maraton-cupissa. Cupin osakilpailu, 50 kilometriä perinteisellä, hiihdetään Lahdessa ja Hollolassa 26.2.2011.

”Lähiaikoina tulemme miettimään, millä reitillä ensi talvena hiihdetään. Todennäköisesti reittinä on 50 kilometriä, koska se on osoittautunut lumivarmaksi reitiksi. FIS maraton-cup tuo meille lisää hiihtäjiä ja lisää näkyvyyttä muun muassa suoran tv-lähetyksen kautta. Myös palkintorahat kasvavat. Meille organisaationa se ei aiheuta muutoksia, me pystymme sen kaiken nykyisellä organisaatiollamme hoitamaan”, Saari sanoo.

Leuto sää pehmitti ladut lauantaina.

Oheisena ratamestarin tiedote asiasta.

Finlandia hiihdon ladut ja niiden ajo 2010

Latujen kunnostus alkaa syksyllä risujen raivauksella ja itse latupohjien ajo yleensä joulukuun lopussa tai tammikuun alussa riippuen siitä koska lumi maahan tulee. Aloitimme ajot Tammikuun alussa ja latupohjista suurin osa on yleisillä kuntoilu reiteillä joten niitä ajetaan viikoittain keleistä riippuen useamman kerran. Tämä muodostaa kerrostavan pohjan joka kovettuu pikku hiljaa. Talven aikana yleensä jossakin vaiheessa on suojakeli päiviä jolloin lumi saa kosteutta sitoutuakseen ja se myös kovettaa kovan pohjan. Kuluvana talvena suojapäiviä ei ole ollut Lahden alueella ennen Finlandia hiihdon lauantaita ainuttakaan.

Saimme Finlandia viikolla lumisateen ja keskiviikko aamuna oli uutta lunta satanut 20cm. Siis 3 päivää ennen hiihtoa. Tämän jälkeen ajettiin ladut kertaalleen läpi joka päivä. Viimeinen Lumisade tuli perjantai-iltana klo 20- 00:30 välillä noin 3cm ja lisäksi sääennuste ilmoitti että kello 02 la aamuyöstä tulee toinen samanlainen sadealue joka kestää pari tuntia ja lunta tulee saman verran lisää. Tästä syystä ajoimme ladut vasta aloittaen ne kello 04 aamusta jotteivät hiihtäjät olisi ummessa  olleille laduille joutuneet menemään. Toki se ei olisi auttanut vaikka olisimme saaneet lähdettyä liikkeelle ilta kahdeksalta koska pakkasta oli vain -3 astetta. Koska latua joudutaan pinnasta jyrsimään jotta vanhat urat saadaan pois ja uudet siihen muokattua se myös pehmenee noin vajaan 10cm syvyydeltä.

Hiihtolatu ei kovetu 0- -5asteen välillä että se kestäisi monta tuhatta hiihtäjää kuin ainoastaan niin että se on suojalumella kuten sunnuntain hiihdossa kävi ja hiihtäjät olivatkin siihen päivään tyytyväisiä .Toinen  vaihtoehto on että se suojalta pakastaa ja latu on ajettu sen ollessa vielä märkä tai kostea. Kolmas vaihtoehto olisi yli -1o astetta jolloin latu kovettuu kovemman pakkasen takia.

Näin jälkeen päin ajatellen olisi 50km ja 30km hiihtäjien väliin pitänyt laittaa latukone ajamaan ladut uusiksi jotta pehmeässä pohjassa olisi ollut ladut kohtalaisessa kunnossa myös myöhemmin lähteneille. 50km:n hiihtäjille näin tehtiin matkalta saamamme palautteen perusteella Orinkarkauksen asemalta maaliin ja tämä hyödytti myös 30km hiihtäjiä kun reitti liittyy pitempään latuun ennen Heinsuon asemaa. Valitettavasti tämä ei auttanut valtaosaa 30km hiihtäjistä koska he kerkesivät mennä jo latukoneen edellä maaliin. Lauantain hiihtoon oli ilmoittautunut 4682 hiihtäjää eri matkoille ja ne jotka tulivat maaliin sijoilla n. 2300-3500 kärsivät hiihdossa olemattomiin hävinneistä laduista. Tulevaisuutta varten on tehtävä toisenlaisia ryhmityksiä lähtöaikatauluihin ja ryhmiin jotta saamme tarpeen vaatiessa säätilan takia ajettua latuja myös kesken hiihdon koko matkalle.

T:Jukka Lehtinen

Ratamestari

Finlandia hiihto

Hän osallistui Finlandia-hiihtoon toisen kerran, ensimmäinen kerta oli vuonna 1996.
”Silloin lähdimme Hämeenlinnasta ja matka oli 75 kilometriä. Se oli aika kova maraton”, Ansip muistaa.

Ansip pitää maastohiihdosta paljon, ja laskee osallistuneensa jo 12 eri Worldloppet-tapahtumaan.

Naisten sarjan 50 kilometriä voitti Venäjän Alesia Gusenkova. Myös naisten 20 kilometrin kilpailun voitto meni Venäjälle, kun Jekaterina Zagalova oli nopein. Alle 16-vuotiaiden 20 kilometrillä nopeinta vauhtia piti puolestaan Hollolan Lauri Huotari, tyttöjen nopein oli Mira Teräväinen.

Sivustolta löytyy kuvagalleria kisatunnelmista, kuvia pääset katsomaan osoitteessa: http://www.ess.fi/?category=2090

”Colliander putosi siellä kahdenkympin paikkeilla, sitten Ramstedtin kanssa hiihdettiin vuorovedolla 45 kilometriin asti, sitten viimeisen vitosen tulin yksin. Aika helposti loppujen lopuksi pääsin irti, oli voimia jäljellä. Olin vähän yllättynytkin”, Varis sanoi. Varis voitti Finlandia-hiihdon molempina päivinä vuosina 2007 ja 2008 sekä viime vuonna vapaan kilpailun. Viime vuonna Varis jäi perinteisellä viidenneksi, joten kuudes voitto oli makea.

”Tämä tuntuu erityisen hyvältä, kun viime vuonna taivuin tällä matkalla. Tämä perinteisen voitto on aina yhtä haastava, kun tämä on näistä se arvostetumpi. Lähdetään tätä nyt ensi vuonna puolustamaan”, Varis sanoi. Sunnuntaina Varis ei starttaa, vaan hänen seuraava kilpailunsa on Lahdessa maailmancupissa ensi viikonloppuna. ”Ensi viikonloppu on tosi tärkeä, yritän pärjätä siinä kolmenkympin kisassa (yhdistelmäkilpailu lauantaina). Ensimmäistä kertaa tuli kutsu maajoukkueeseen, se oli hyvä. Maailmancupin pisteille on tavoite, jos välineet ovat kunnossa ja Vancouverin kaverit ovat vähän väsyneitä”, hyvään kuntoon päässyt Varis iloitsi.

Voitosta loppukilometreille taistellutta Ramstedtia yllätti, että kilpailussa hiihdettiin kärjen osalta koko ajan kohtuullisen kovaa. ”Voitto karkasi viisi kilometriä ennen maalia. Ei ollut voimia sitten enää, viimeisellä 15 kilometrillä oli kohtuuvaikeaa, yritin vain oman rytmin säilyttää, ettei takaa olisi tullut kukaan kiinni. Huomasi, että Kari oli vahva tänään, eikä sillä lailla harmita”, Ramstedt kehui voittajaa.

Anttila voittoon käsi kipeänäkin

Naisten nopein oli Liisa Anttila, jolle toinen Finlandia-hiihto toi ensimmäisen voiton. Toiseksi hiihti kahdeksan sekuntia hävinneenä Heli Peltonen. Anttilaa vaivasi kipeä olkapää, jonka hän loukkasi hiihtosuunnistuskisoissa. ”Ehkä 30 prosenttia oikean käden voimista on jäljellä. Vähän ikävää on hiihdellä, mutta en nyt sitten malttanut pois jäädä. Aika leppoisasti me mentiin, oli ihan hyväkin ettei tarvinnut ihan tiukoille laittaa. Tuossa viimeisellä parilla kilometrillä oli sitten vähän yritystä jo, naisesta mittaa. Tämä oli ihan hyvä kunnon mittari”, Anttila sanoi.